Kaakkois-Aasian reppukansalaiset

Thaimaassa kun ollaan niin turisteja riittää. Niitä ei pääse pakoon missään - kiinalaista, saksalaista, venäläistä ja aina myös suomalaista seuraa on tarjolla missä vain. On pakettimatkaajaa, backpackeria, flashpackeria ja "Bangkok based English teacheria". Ulkomaalaisten osuus katukuvasta on niin suuri, että erityyppiset turistit muodostavat suosituissa kohteissa oman näkyvän kansanryhmänsä. Näin on myös Bangkokissa, joka on koko Kaakkois-Aasiaan suuntautuvan matkailun keskus.

Terveisiä Indokiinan landelta!

Pang Na on pieni, noin tuhannen asukkaan kylä provinssirajan toisella puolella, noin 40 km Phnom Penhistä lounaaseen. Keskellä maaseutua sijaitseva kylä oli ollut päämääränäni siitä lähtien kun joskus elokuussa ystäväni Niklas kertoi vierailustaan Pang Nassa. Suunnittelimme reissua yhdessä, mutta koulukiireiden vuoksi saksalainen kamraattini joutui feidaamaan reissun ja antoi minulle häntä majoittaneen kyläläisen yhteystiedot. Phnom Penhistä käsin yritin saada kontaktiani kiinni sähköpostilla. Viesteihini ei kuitenkaan kuulunut vastausta ja koska olin menettänyt viikkobudjettini korttihuijareille, päätin suunnata kotiin varhain sunnuntai-aamuna. Onnekseni tarkistin mailin juuri ennen sängystä nousua koska minut luvattiin hakea guesthousen edestä parin tunnin kuluttua. Fuck yea, homma natsaisi sittenkin! Päätin saman tien pidentää reissua parilla päivällä.

Panoksena 20 000 dollaria

Ennen visiittiäni Phnom Penhissä käsitykseni paikasta oli kärjistettynä tällainen: kaupunki täynnä seikkailunhaluisia backpackereita, korruptiota, huumeita, aseita ja prostituutiota. Vaikka meininki on nykyään rauhallisempaa kuin ennen, paikalliset vahvistivat käsitykseni siitä, että vielä kymmenen vuotta sitten kaduilla kuultiin laukauksia ja turisteja saatettiin vetää kadulla pataan ihan huvikseen paremman tekemisen puutteessa. Tämän päivän Phnom Penhissä tuk-tuk-kuskit tyrkyttävät mahdollisuutta kokeilla kaikkia mahdollisia aseita maksua vastaan, happy pizzoja mainostetaan avoimesti kadulla ja paikalleen istahtaessa törmää tödennäköisesti todella ilkeisiin lapsikerjäläisiin. Nykyisellään kaupungista jäi kuitenkin erittäin positiivinen kuva ja edellä mainitut ilmiöt ovat laimentuneet sille tasolle, että ne luovat mestalle lähinnä kiehtovan villin lännen tunnelman. Vaikkei ilmassa olekaan aistittavissa minkäänlaista pelon ilmapiiriä, tämä tarina osoittaa, ettei Kambodzan pääkaupungissa silti ole täysin turvallista.