Urheilu on universaali asia ja osa kulttuuria. Kanada tunnetaan jääkiekosta, Brasilia jalkapallosta ja Japani taistelulajeista. Thaimaan identiteettilaji maailmalla on Muay Thai, meille suomalaisille tutummin thainyrkkeily. Bangkokin kaduilla törmää kuitenkin myös toiseen varsin erikoiseen lajiin.
Alkuillasta eri puolilla kaupunkia näkee poikaporukoita pelaamassa sepak takraw'ta, eräänlaista lentopallon ja jalkapallon hullua miksausta. Asfalttikentällä kolmehenkiset joukkueet eli regut potkivat rottingista valmistettua palloa lentopalloverkon yli. Mielenkiintoista hommasta tekee se, ettei palloa saa koskea käsillä lainkaan. Puskut, haltuunotot rinnalla, pystysuorat passit kaverille ja muut kikat tekevät hommasta viihdyttävää katsottavaa. Paras viihdearvo syntyy kuitenkin akrobaattisista hyppy- ja saksipotkuista, joita taitavat pelaajat viljelevät jatkuvasti. Maailman viihdyttävin pallopeli? Mahdollisesti. Myös lajin kulttuurinen asema on vahva, sillä takrawta pelataan jopa koulujen liikuntatunneilla.
 |
| Välillä menee huti kokeneemmallakin. |
Kerran pääsimme kaverini kanssa kokeilemaan pelaamista itsekin. Ihmettelimme vierestä kun parikymppisten thai-jäbien porukka aloitteli peli-iltaa Saphan Taksinin BTS-aseman kupeessa. Kysyessäni lupaa valokuville meidät kutsuttiinkin pelaamaan. Eihän se ihan lähtenyt. Jos rottinkipallon saikin avauspotkulla toiselle kenttäpuoliskolle, vastapuolen syöttö oli vaikea hallita. Kickbagia ei tullut aikoinaan potkittua ihan niin paljon, että tekniikkaa voisi soveltaa takraw-kentälle asti. Ja sitten ei voi kuin hämmästellä niitä sankareita jotka upottavat pallon vastustajan kenttään 1,5 metrin korkeudesta lähtevällä saksipotkulla.
 |
| Siellä on ollut taas suomalaisvahvistus asialla. |
 |
| Kyllä lähtee! |
Vaikka lajille onkin määritelty viralliset säännöt ja se on mukana Asian Games -kisoissa, tyypillisimmin siihen tutustuu kaupungilla pyöriessä. Pienen vesimelonin kokoista rottinkipalloa potkiskellaan ringissä ihan vaan huvikseen ilman verkkoa ympäri Kaakkois-Aasiaa. Myanmarissa koko lajia pidetään enemmän taiteena kuin urheiluna ja painopiste on kilpailemisen sijaan näyttävässä pelaamisessa. Taitavimmat pelaajat ovat kuin ninjoja ja saavat länsimaisen ohikulkijan hämmästelemään virtuoosimaisia hyppypotkuja ja kierrepalloja. Takraw-matsin seurailu on kahdella sanalla sanoen erinomaista viihdettä.
Bangkokin höyrykattilamaisessa ilmastossa jo seistessä tulee hiki. Akrobaattista ninjalentistä pelatessa valuvan hien määrä mitataan litroissa. Kyseessä on erittäin energinen urheilulaji, jossa pääsee kyllä hengästymään. Varsinkin jos kuntoilu on jäänyt viime aikoina vähemmälle. Oli miten oli, takraw on mainio tapa treenata kroppa kuntoon Suomen kesää varten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti