14 tuntia Phnom Penhiin

Bangkokista on viime keväästä saakka päässyt Kambodzaan suoralla bussiyhteydellä. Reittejä on kaksi: Bangkok-Siem Reap ja Bangkok-Phnom Penh. Koska kalenterissa oli kuusi päivää vapaata ja uuden oleskeluluvan saamiseksi pitäisi käydä rajan takana muutenkin, päätin lähteä Phnom Penhiin. Lento olisi ollut yli viisi kertaa kalliimpi. Joten jos reissuperse kestää, suosittelen bussia.

Ensimmäinen askel on hommata Kambodzan turistiviisumi. Tilaamalla sähköpostiin e-viisumin, säästää todennäköisesti sen verran mitä rajalla yritetään ukottaa kaikenlaisilla "lisämaksuilla". Netistä tilaamalla viisumi maksaa 40$ ja sen saamiseen menee kolme päivää. Viisumi pitää tulostaa kahtena kappaleena, yksi annetaan virkailijalle maahan tultaessa ja toinen maasta poistuessa.

Bussit lähtevät Bangkokin pohjoiselta bussiasemalta, läheltä Mo Chitin BTS-asemaa. Kansainväliset matkat myydään ensimmäisessä kerroksessa ja lipun Phnom Penhiin tai Siem Reapiin saa tiskiltä 22. Bussi Phnom Penhiin maksoi 900THB ja passia pitää vilauttaa luukulla. Lähtöaika oli virallisesti 8.30 mutta paikanpäällä kannattaa olla ajoissa. Sama aikataulu näytti pätevän myös Siem Reapin bussiin. Itse bussi oli hyvätasoinen ja varsin tehokkaasti ilmastoitu. Mukaan kannattaa ottaa pitkähihainen paita ja viltti. Ensimmäisen neljän tunnin aikana tunsin oloni sairaaksi ja olin jo diagnosoimassa itselleni denguekuumetta kunnes eka pysähdys huoltoasemalla paransi sairaan matkustajan. Johtuiko sitten ikkunasta porottavasta auringosta, lyhyistä yöunista vai mistä mutta joka tapauksessa pullo vettä, panadol, pikku jaloittelu ja kevyt safkaus auttoivat. Evästä ja lääkkeitä reppuun siis.

Luojan kiitos karaokea ei matkalla laulettu.

Rajalle saavuttaessa hypättiin ulos bussista ja käveltiin muodollisuuksien läpi. Tässä kohtaa e-viisumi on valttia koska Poipetin rajakompleksissa ei tee mieli viettää hetkeäkään ylimääräistä aikaa. Pelkästään passintarkastusta ja sormenjälkitunnistusta varten sai odotella omaa vuoroaan tunnin. Phnom Penhin bussi tyhjeni lähes täysin suurimman osan matkustajista jäädessä Poipetiin eikä perille saakka menijöitä ollut kuin kymmenkunta. Voisin kuvitella, että Siem Reapiin mentäessä rajasäätö kestää kauemmin koska bussi näytti olevan täynnä Angkor Watiin suuntaavia turisteja.

Matkan jatkuessa tarjoiltiin jopa ruokaa ja penkin saattoi kääntää huoletta levytysasentoon. Uuden maan maisemia katsellessa matka taittui mukavasti eikä päätä tarvinnut pehmittää Hong Thongilla. Kambodzassa ajetaan oikealla, joten oli mielenkiintoista seurata kuinka tyypillisellä thai-nopeudella kaahannut kuski selvisi vääränkätisellä bussilla ohitellessaan rauhallisia khmeerikuskeja. Joka paikka kolisi ja töötti lauloi.

Pimeän tultua alkoi horisontissa näkyä salamoita ja perille saavuttaessa, noin klo 11 illalla, Phnom Penhissä satoi. Otin ensimmäisen tuk-tukin enkä jaksanut edes tinkiä vaan maksoin 4$ ryöstöhinnan päästäkseni nukkumaan. Kannattaa etukäteen katsoa joku guesthouse mihin mennä koska keskellä yötä motivaatio liikkua ympäriinsä reppu selässä ei ole kovin korkealla. Pienen etsimisen jälkeen löydettiin haluamaani mestaan ja pääsin viimein nukkumaan koko päivän kestäneen matkustuksen jälkeen.

Toiseen suuntaan mentäessä busseja kannattaa tiedustella Phnon Penhin matkatoimistoista ja varmistaa bussin lähtöaika ja paikka. Itse otin yön yli ajavan "hotel bus"- nimellä tunnetun makuupaikkabussin joka vaihtui rajan ylityksen jälkeen minibussiin. Vaihtoehtoja on kuitenkin useita.

Matkustettaessa bussilla Bangkokista Kambodzhaan kannattaa siis muistaa viisumi ennakkoon, riittävästi aikaa ja hermoja, ruokaa ja majapaikan valinta (ei välttämättä buukkaus) etukäteen.