Translate

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Taolainen kärsimysten tie


Sapam Shrine, kiinalainen temppeli jossain Phuketin keskiosissa. Kello on seitsemän aamulla. Taivaalle kertyneet pilvet viestivät pian alkavasta sateesta. Temppelin pihalle on kertynyt valkoisiin pukeutuneita ihmisiä katsomaan kuinka värikkääseen pukuun pukeutunut nuori mies heiluu sekavana ympäriinsä heilutellen mustaa lippua ja pudistellen päätään. Hetken kuluttua kaveri istuu paikalleen ja antaa kahden lääkärin lävistää poskensa pitkällä valtikalla. Kaikki ei kuitenkaan mene ihan suunnitelmien mukaan vaan poskeen avautuu aiottua suurempi haava. Silti mies istuu reippaasti, joskin polvet täristen, poseeraamassa ympärille kertyneille valokuvaajille.

Lävistys tehdään huolella lääkärien toimesta.
Täh?!

Phuket Vegetarian Festival on taolainen juhla, joka järjestetään kiinalaisen kalenterin yhdeksännen kuun alussa. Festari kestää kaikkiaan yhdeksän päivää, joiden aikana osallistujat noudattavat vegetaristista ruokavaliota, pidättäytyvät alkoholista sekä muista päihdeaineista ja seksistä. Lisäksi asiaan kuuluu itsekidutus. Suosituimpia menetelmiä ovat ruumiinosien (erityisesti poskien) brutaali lävistäminen, tulisilla hiilillä kävely ja veitsillä päällystettyjen tikkaiden kiipeäminen. Naamaa lävistetään kaikenlaisilla esineillä; omin silmin näin "lävistyskoruja" ohuista metallipuikoista täysikokoiseen lapioon, mutta tiettävästi poskia lävistetään myös mm. AK-47-rynnäkkökivääreillä.

Miksi nämä ihmiset sitten kiduttavat itseään, sehän tekee kipeääkin ja jättää arven? Kyseessä on kiinalaiseen traditioon pohjautuva puhdistusrituaali. Vuonna 1825 Phuketiin mainareiden iloksi saapunut kiinalainen oopperaryhmä sairastui vakavasti mutta kasvissyönti ja edellä mainitut rituaalit paransivat viihdyttäjät. Siitä lähtien festivaali on kasvattanut suosiotaan hiljalleen erityisesti
Naisosallistujat ovat vähemmistössä
Phuketissa, jossa on suuri kiinalaisvähemmistö. Nykyään festaria ei voi olla huomaamatta jos on mestoilla oikeaan aikaan: ravintolat mainostavat kasvisruokaa keltaisilla lipuilla, joka aamuiset kulkueet herättävät Phuket Townin matkailijat ja pukeutumisen trendiväri on puhdas valkoinen. Asiaan kuuluu myös kiinalaisten firecrackereiden räiskiminen yötä päivää ja juhlat päätetään massiivisella ilotulituksella.

Ennen kuin alkaa lävistää naamaansa lähimmällä verhotangolla on syytä miettiä hetki. Kenen tahansa turistin ei ole tarkoitus osallistua rituaaleihin. Naamaansa lävistävät HC-taolaiset kutsuvat itseensä henkiä ja tulevat siten valituksi henkien "hevosiksi". Näistä ihmisistä käytetään nimitystä ma song. Taolaiset uskovat henkien ratsastavan näillä transsiin vaipuneilla ihmisillä ja ma songien imevän pahoja henkiä itseensä koko yhteisön puolesta. Uskomuksen mukaan vain nuoresta ja puhtoisesta miehestä tai naisesta voi tulla ma song. Rituaalien jälkeen ma songit suurine apujoukkoineen marssivat kulkueena temppeliltä Phuket Towniin. Matkan varrelle on pystytetty alttareita, joilla pyhille tarjotaan virvokkeita ja poltetaan suitsukkeita. Alttarin ympärillä ihmiset polvistuvat tekemään wain, Thaimaassa yleisesti käytetyn kunniotusta osoittavan tervehdyksen. Kaikkialla leijuu pikkukiinalaisten ja suitsukkeiden jälkeensä jättämää imelänhajuista savua ja autot soittavat mantranomaista musiikkia. Auringon noustessa hiljalleen tunnelma on hengellinen ja epätodellinen.

Kielen viiltely on festivaalin verisimpiä rituaaleja.
Festivaali on hyvä esimerkki siitä, miten pitkälle yksilöt saattavat mennä uskontonsa takia. Veriset ja primitiiviset rituaalit ovat kaukana sen kaltaisesta uskonnon harjoittamisesta johon länsimaissa on totuttu. Lähimpänä esimerkkinä mieleen tulee Filippiineillä järjestettävä kristittyjen pääsiäiskulkue, 
Osallistujat pysyvät tyynenä kaikesta huolimatta
jossa ihmiset ruoskivat itseään jäljitelläkseen Jeesuksen matkaa Golgatalle. Euroopassa ei juuri näe näin radikaaleja uskonnollisia menoja. Harva paastoaa pääsiäisenä ja kansanuskontona on tapakristillisyys. Alkujaan uskonnolliset juhlat on otettu hyötykäyttöön kaupallistamalla joulu ja pääsiäinen. Ei sillä, etteikö Thaimaassa osattaisi - vegefestareilla Maggi tekee tiliä kasvisruokakojuillaan ja houkuttelee asiakkaita ilmaisilla maistiaisilla. Juomayhtiö Chang on esillä keltaisissa kasvisruokaa promotoivissa lipuissa. Kulkueessa ma songit jakavat Mentos-pastilleja lapsille. Kehitys kehittyy ja niin edespäin.

Menin katsomaan festareita, koska halusin nähdä mihin ihmiset ovat valmiita uskontonsa takia. Lisäksi koko kuvio kaikessa outoudessaan oli niin mielenkiintoinen ettei tapausta voinut jättää väliin. Koska tiesin mitä tuleman pitää, ei lävistämisen seuraaminen lähietäisyydeltä tuntunut shokeeraavalta. Sen sijaan pystyin hahmottamaan paremmin miksi jengi tekee jotain tällaista. Uskonnoissa on harvemmin kyse järjenkäytöstä eikä se ole tarkoituskaan. Lukioaikainen uskonnonopettajani totesi aikoinaan, että musiikkimaku, uskonto ja seksi ovat jokaisen henkilökohtaisia asioita. Voi digata heviä, Jeesusta ja kumisaappaita - tai jotain muuta kombinaatiota. Siispä thainkiinalainen kiihkoilija saa puhkoa poskiaan miten tahtoo. Minäkin noudatan omaa elämänkatsomustani miten parhaaksi näen. Siihen ei ole muilla mitään sanomista niin pitkään kuin toisille ei tuoteta vahinkoa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti